Tässä onkin nyt hiivitty hiljaa menemään muutama päivä. Eilen illalla kävin heittää jotain 15 km todella hiljaa.  Mun helkkarin hyvä suunnitelma meni ihan vituilleen. Eli suunnitelmissa oli pudottaa kilometrimääriä jonkinverran ja lisätä tehoja. Ja odotella, että huippukunto iskee päälle kuin märkäsukka. Nyt ku ei tehoja paljolti kärsi ottaa, ja kilometrien nieleminenkin on tässä vaiheessa melko turhaa. Käynpä sitten vain himmailemassa, ihan oman mielenterveyden ylläpitämiseksi (turhaa puuhaa -mielenterveys on järkkynyt jo vuosia sitten).

Aamulla en kehannut edes aamulenkkiä heittää. Ku iltavuorossa olin hommissa ja aamuun piti takasi vääntäytyä sorvin ääreen. Mut illalla meen MetuSalamin(ikää ku Metusalemilla, ja rasva % sama kuin Salamissa) kanssa kiertelemään PeräBerberian ulkoilureiteille. Tietty vauhti on samaa luokkaa, ku palvelutalon rollaattori-ajoissa(Kamis on vauhdittaja). 

Huomenna veivaan viimeisen pitkän ennen HCM:ää. Tietty sillä varauksella, miten paikat kestää.