Hämeenlinnassa tuli sit starttailtua.. Tää kisa oli ihan exTempore ideana. Kuten jo mainitsin niin Ise oli kuskia vailla kohti Hämettä, nimittäin hällähän oli tarkoitus tehdä uuden urheilu-uran uusi ennätys. Mie sit lähin kovan harjoittelu rupeaman ohessa tekemään treeniä.

Päästiin paikan päälle ja siellä tapailin tuttuja mm Jamppa, Wannas yms. Kevyttä spegulointia ennen kisaa, kuten normaalisti. Käytiin verkkailemassa eikä fiilis ollut mikään mairitteleva, vatsaa väänteli ja paskatti...5 min ennen starttia singahdin vessan, mut siellä oli loosit täynnä, joten paskapaperia kannossa pusikkoon istunnolle, eli käsivarsi kyykylle. Siitä starttipaikalle ja kisomaan.

Kisa lähtee liikkeelle ja perusmätöllä mennään, kylläkin himpun railakkaasti, mut mitä pienistä. Jampan kanssa tarinoitiin pikkaisen ja vähän vuoroveto suunnitelmia eläteltiin. No Jamppa veti jonkin aikaa, mut eihän siitä ole mulle mitään hyötyy ku on niin PERKELEE laiha, jotta mun ruhoon tuuli tarttuu jokatapauksessa. Mie tarjouduin vetämään ja mätetään tovi...jonkin ajan kuluttua huomaan, että Jamppa on vähän jäänyt jälkeen, mut mitäpä mie sille voin.

7km kohdalla rupesi paskattamaan jälleen, mut oli pikkuisen populaa kertynyt, joten yritin tikistellä menemään sopivia maastoja etsiskellen. Sen verran jämäkkä olo suolistossa, että tiedän etten tule kestämään loppuun saakka. 10km kohdilla sattuu sopiva puskikko ja sinne taas lannottaa VITTU. Sit uudestaan raikua tiesölle, tässä kykkimisessä hävisin noin 20-25 sekkaa...seuraava kilometrikin meni tosi hitaasti, ku ei oikeen pääsy rytmiin takaisin. Taas mätän menemään kunnes 13 km kohdalla SAATANA PASKATTAA uudestaan, nyt jo kohtuu VITUTUKSELLA maustettuna. 15 km jälkeen taas sopiva puska ja lannoitukset kehiin. Motivaatio loppui tähän ja läpsyttelin maaliin kolmantena ajassa 1.12.53 tai jotain.

Ihmetyttää kuinka kovin pystyy ihminen paskomaan, vaikka ennen kisaa olin jo omasta mielestä ihan tarpeeksi vääntänyt torttua. Ennen olen TASAN kerran joutunut paskomaan kesken kisan, joten tää nyt ei ihan kuulu mun tapoihin. Toivottavasti ei tulekkaan tavaksi SAATANA.