Nyt se on sitten saavutettu elikkäs PASKAN kunnon tasapainotila. Täähän on niin legendaarinen olo kuin vain voi olla. Esimerkiksi ATT elikkäs Andrey on kärsinyt tästä ongelmasta koko PERSEESTÄ olevan hiihtouransa ajan. Jaksaa juuri vähän treenata ja käydä pikkukisoissa, mut ei pärjää eikä voi hiihtää kunnolla, koska paikat krampaa heti kärkeen. Täähän paikkojen krampaaminen johtuu täysin PASKASTA aerobisesta kestävyydestä.

Mulla on krampanut pohkeet kerran joskus vuonna 94, ku ensimmäisen kerran eläissäni juoksin yli 30km lenkin, niin yöllä junttasi molemmat pohkeet kiinni. Tänäänhän sitten kiihtyvällä 25km lenkillä 5km jälkeen alkoi takareittä hitsata kiinni. Aika vekkuli tunne sinänsä, aivan kuin olisi puukkoa tökitty tonne perseen ja takareiden väliin ja tämä vallan LOISTOKAS tuntuma oli ihan joka HELVETIN askeleella.

Oli mielessä, jotta käännyn takasi kotiin ja teen lyhkäisemmän harjoituksen kuin oli suunnitelmissa, mut vastahan mie lenkin jätin vuonna 95 kesken, niin en PERKELE tavaksi halua kroppaa totuttaa.

Vähän venytin lihasta ja jatkoin könyämistä. Siinä 15km kohdilla oli mielessä vahvasti, jotta nappaan taksin, ku oli se siinä sopimoolleen hollillaan ja ajelen sillä kotiin, mut kerran päätetty niin mennään loppuun saakka.

Saattahan tästä saada joksinkin aikaa paikat aika HELVETIN kipeeksi, eikä treeni todellakaan ollut mitään kiihtyvää, mut pää-asia että kotiin pääsin.

Aamulla 8km kevyttä+kp, illalla 25km "kiihtyvää"