VITUTTI taas yöllä vallan tuhottomasti, sillä jossain puoli kolmen aikaan heräsin siihen ku nivusissa kihelmöi raastava kutka. Vissiin taas jotkut juoks pöksyt hinkaneet siltä suuntaa nahat nilelle SAATANA. Eipähän se PERKELEEN kutka lähtennä kävelemään ennekuin olin käynyt hakee hydrokortisonii tuubillisen ja hingannut nilellä olevat nahat taas peilikirkkaiksi. Koko operaatiosta kasvatin sellaisen kyrvän tohon ottalohkoon, ettei sitten nukku-Masa viittinytkään tulla kylään ainakaan puoleentoista tuntiin.

Aamulla herätys oli mallia kalmisto, joten tiedätte sen etten taaskaan hypännyt kuin vieteri-ukko boksista PERKELE. Kuten fanaattisimmat blogin seuraajat osaavatkin arvata, niin seuraavana oli ohjelmassa verryttelynomainen aamulenkura mallia 8-9km. Kävin tokkiinsa taas matkalla salilla kuupoilemassa. Tänään en taaskaan pystynyt kovin reteen riskisti nappaamaan rautaa nöyremmäksi, sillä iltamassa oli tarkoitus vääntää juosten vähän kovempaa. Kummiskin vatsat, selät ja jalkojen loitontajat sekä lähentäjät saivat möykkyä.

Päivä olikin täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, eli surffailin netissä, revittelin päikkäreitä epätoivon vimmalla ja samalla latauduin illan haasteisiin jääpalikan päällä istuen.

Ilta oli pyhitetty vr3+21+vr3 treenille ja sen sainkin suoritettua. Loppuillan aion istua taas jääpalan päällä ja rupeen hölväämään mobilaatia paikkaan jos toiseenkin PERKELE.