Maastoihin taas tuli lähdettyä. Tällä kertaa maastot olivat Lahdessa ja kyytiseuraksi sain houkuteltua tulevan sm-maastospesialisti Manu-miehen. Kuruutettiin aamutuimaan Lahden maalikylille ja ruvettiin touhottamaan joutavia. Mulla oli tavoitteet tämän päivän seikkailussa sillä tolalla, että pitää saada maitohappoa riuskasti ruhoon.

Kävin hakee numerot. Kurlasin viimeistelynä litran majoneesia naamariin, vaihdoin urheilulliset vermeet niskaan ja kävin lähtee verkkailee(hieno sanamuoto).

Manu-mieshän oli koko tulomatkan naljaillut mun ihroistani vertaa armottomasti, että verkkailessani jonkimoista kestävyysjuoksu-alemmuuskompleksia saatoin tunteakkin, sillä vastaan marssi aimo liuta sellaisia muikunruotoja ettei pahemmasta väliä SAATANA. Mielessäni kelailin; käydäänpä vaikka chippendalessien pääsykokeissa, niin katotaan sitten MULKUT; nimittäin muuvit on parraasta päästä ja ruhokin justiinsa eikä melekeen....Just joo taas SAATANA, elikkäs palataanpa maanpinnalle. Verkat heittelin JÄLLEEN puolitehoilla ja valmistauduin kisaan.

Normi häröilyt pohjille ja odottamaan vapauttavaa pamahdusta. Sehän  tuli ajallaan ja ruvettin porukalla tallaamaan tannerta PERKELE. Ekan kolmen kilometrin jälkeen tuntui, jotta PeräBerberian täysiverisin Hunks-tanssia on tarjonnut parasta antia, eika töppönen enää heilu -ainakaan kovin tajaan SAATANA. Nimittäin olin siinä kolmosen vaarnalla varma etten maaliin selviä, mut päätin kumminkin yrittää.

Laputtelin kuin parhaaksi näin.  Porukkaa saavutin heittämällä ja porukkaa meni ohi vallan heittämällä. Olin varma etten viimeisellä kahdella kierroksella pääsyt yli 4:30min/km vauhtia. Katiskaan rysäytettyäni, meinasin vielä katkoo järjestyksen hallitsioiden VITUN tärkeet seprpentiinit SAATANA. Siitähän vallan mekkala meinasi syntyä...niistä lisää mun SUURESSA paljastuskirjassa.

Olin maalissa vissiin jotain 30. sijaluvun paikkeilla, eikä odotukset olleet kyllä pätkän vertaa korkiammalla, mut tällä kertaa maastoissa tälleen -eli normaalisti. Ensi vuonna jaksa vaivauta SAATANA.

Kadulla mun paikkani, ja yöksi sillan alle, tai kaverin sohvalle PERKELE.