On mulla joskus ennenkin vatsatauti ollut, mut enpä näin heikolle hapelle muistaakseni ole joutunut. Aikoinaan Keniassa makoilin vuorokauden ja kuumettakin oli, mut jotenkin muistikuvissa sellaisia häiveitä, että kohtuu hyvin palasin elävien kirjoloihin. Tällä kertaa henkiin herääminen oli asteen hankalampaa.

Tämänkertaisen sisuksien uusimisen kunniaksi makasin melkein kolme vuorokautta liki liikkumatta. Tietysti muutamia kymmeniä kertoja säntäsin munaravia vessaan tyhjennykselle, mut mitään muuta ei kyennyt tekemään. Uskaltanut juuri mitään juodakkaan, ku minuutti nesteen kittaamisen jälkeen piti kaikki laatata pöntöön, ja päälle vielä tusinan verran tyhjiä vatsakouristuksia, joka sinällään on HELVETIN VITTUMAINEN tunne.

Parhauttahan oli, ku ensin juoksin yrjöömään, jonka jälkeen pitää vetää salamana housut kintuun, ja tyhjentyä niinkuin perinteisellä menetelmellä. Tämän päälle ei tietenkään ehtinyt housuja edes nostaa, vaan perse paljaana piti jälleen ruveta laattaamaan tyhjää vatsalaukkua viemäristöön. Vallankin ku mielikuvituksessa pyöri pöntön sisältö, joten laattamisrefleksi nuiji vatsanpohjaa aivan uskomattomilla määrillä ja teholla. Tälläisen "treenin" jälkeen keskivartalon lihakset oli totaalisen hapoilla, ja hikikarpalot valuivat kautta hyvinkin antifreesin ruhoni. Tässäpä teille mielikuvia mietittäväksi lounastunnin ajaksi SAATANA.

Kävin vähän aerobista tekemässä, teho oli sellaista palautavan tasoista ja ajallisesti noin 1,5 tuntia. Katsellaan miten huomenna elämä voittaa.