Aamusella saanut nukuttua korjatakseni yövuoron mutjauttamaa olemustani kuin KÄLYISET viisi tuntia. Vissiinkin alitajuisesti jännitykseni oli kohonnut vertaa stratosfääreihin päivän ERITTÄIN inspiroivasta puolipitkästä lenkistä, että nukkuMasan unihiekat varisivat tehokkaasti hetekalla hääriessä. Nälänkin olin saanut taiottua mukavasti habitukseeni, koska iltamassa ei hirviästi apetta tullut lapettua nassuun, johtuen kohtuu yrjöttävästä yleisolosta PERKELE.

Herättyäni värkkäsin kurnee safkaa kanamunista sekä raejuustosta. Kurlasin aamiaisen alas taskulämpimällä kraanavedellä ja jälkkäriksi temmoin kolpakollisen pikakahvia. Yritin vielä rentouttaa krapulaisen makuista oloani sohvalla, mut eihän siitä SAATANA mitään tullut. Tiestö kutsui seireenin tavoin.

Lätystelin Aholan sekä Vuoksen suunnalla 31km forerunnerin näyttöön, ja hilpaisin kärppänä kämpille. Kotona perusteellinen huolto, sekä vielä vajaaksi kahdeksi tunniksi vaateriin, ihan vain tarkoituksena katsella alitajunnasta Megan Foxin edesottamuksia vähissä kuteissa.

Eipähän tän päivän edesottamuksissa tän ihmeellisempiä. Edessä yövuoro, jonka jälkeen pitäisi hoitaa viitisen kappaletta iltavuoroja, tämän jälkeen pääsisi EHKÄ vapaille.

Mie oon tässä pohdiskellut, että mistäkähän "viisauksistani"  voisin jakaa murusia tännekkin lähtitulevaisuudessa. Treenaamisesta, valmentautumisesta, ravinnosta, palautumisesta tai kilpailuihin valmistautumisesta en oikeastaan mitään ymmärrä saati tiiä, joten näistä asioista en nohevuuksia todennäköisesti käy jakamaan.

Toisaalta taas releistä sekä ryysyistä ymmärrän jonkin verran. Ainakin sen, että henkilökohtaisesti olen sen vertaa mukavuudenhaluinen kermaperse, etten suostu PASKOILLA vermeillä treenailemaan, ja muutenkin olen aika HELVETIN kriittinen varusteiden käyttäjä. Näistäpähän saatan joskus avautua, sikäli vain motivaationi sattuu olemaan ylitsevuotavainen. Siinäpähän vähän ennakkotraileria tulevaisuuden käänteistä PERKELE.