Tänään veivataan taas pitkää lenkkii. Nyt teenkin hieman poikkeuksellisen valmistautumisen kohti maratonia. Elikkäs palautumisen ehdoilla mennään. Enhän vissiinkään ollut palautunut ennen HCM:ää ja tää vatsakin saattoi mennä sen tiimoilta kipeeksi. "Ku se oli jopa MINULLEKKIN liikaa!!" :(lainaus Rantsulta montebellunan reissulta -norskin puhumisen jälkeen). Eli vedän kovia treenejä, mut kokonaisrasituksen kannalta merkittävämpäähän on mitä teen ne välipäivät. Ja jos vatsa kestää tulevaisuudessa juosta kunnolla, niin sit rävähtää.PERKELE!!

Pitäisi ensi treenikautta silmällä pitäen hommata sykemittari, tai sit käydä vaihtamassa vanhaan sykevyö. Ku nykyisestä sykevyöstä on akku loppunut varmaan 5 vuotta sitte. Toisekseen se on niin perhanan kovaa muovia. Ettei sen romun kontaktipinnat meinaa saada kontaktia mun rinnasta.  Ku on tehty niin perkeleen jäykkäksi. Joutuu vääntämään remmin niin kireelle, jotta henkikään ei kulje...Miehän alan hifistelemään tulevaisuudessa perhana soikoon!! Sit veivataan lenkkiä ihan sykkeiden perusteella, ja kyllä kulkee -se on ihan varmaa!

Muutenkin rupee treenaamaan ensi kaudella hieman eri tavalla. En oo vielä tarkempaa suunnitelmaa laatinut, mut ainakin pääpiirteittäin määrää rupeen veivaamaan huomattavasti enemmän. Ja huomattavasti keveemmällä teholla. Sit tehotreenit yritän tehdä hieman monipuolisemmin ja tietysti ihan perkeeleen paljon kovempaa!! Mut tästä sit enemmän ku se on ajankohtaista. Kummiski maratonin jälkeen arvelin pitää 2 viikko "lepoo". Ja vasta sitten rupeen suunnittelemaan uutta nousua...