Aamulla kävin riuhtoo 11 km tosi keveetä hötkyilyä. Lenkin heittelin vuoksen varrella, siinäpähän samalla sai kulttuurimatkan Pietarin "slummiin", nimittäin Mansikkalan tornitaloja pälyillessä tulee mieleen eittämättä, joku venäläinen lähiö SAATANA, sitäpaitsi asukkaistakin varmaan 60% on aitoja rauli toppahousuja. No joo, sitten iltatreeniin mikä oli kaiken kaikkiaan 21 km, vetelin väliin sellaisen 100 m toistoja sisältävän vetosarjan. Sen jälkeen kyl hokasi, ettei meikän kroppa ole ihan palautunut tosta sunnuntain lallattelusta.

Ihme hommaa sinänsä tämä palautumis homman pitkittyminekin. Vai olisikohan tässä nyt jotain sellaista, että nykyisellään tunnen paremmin milloin kroppa on palautunut ja milloin ei. Ennen saattoin olla koko ajan niin väsynyt, ettei tajunnutkaan milloin on palautunut ja milloin ei. Tai siis eihän sitä vissiin koskaan ollut ns oikeasti "kunnolla" palautunut. Joo VITTU  taas menee tälläiseksi mussuttamiseksi, etten itekkää tajuu mitä yritän kirjoittaa, joten heippa vaan...