Aamulla kävin verkkaamassa 8 km johon otin muutaman avauksen. Jalat olivat vielä melko väsyneen tuntuiset, eikä todellakaan löytynyt uskoa pätkääkään siihen, että tänään voisi juosta kilpaa rennosti.
Päivällä päsmäröin kylillä sekä kujilla touhuillen kaikenmoista kivaa, mm kävin apteekissa saamassa huutoraivarin ja taisin lipsauttaa käydä päiväkahvillakin.
Iltamassa siirryin kohti Lappeenrannan mondokenttiä tavoitteena juosta 1500m pm kisoissa. Verryttelyt tuli tehtyä ja jalat olivat vieläkin himpun "turrat". Oltiin valmentajan kanssa tehty noin 15 eri vaihtoehtoa taktiikoiksi ja kaikki versiot tähtäsivät voittoon, pelkästään voittoon, puhumattakaan voitosta(sorry Z, lainaan vähän). Luonnollisesti taktiikat pohjimmiltaan makasivat pelkästään maratoonarin maksimaaliseen loppukirivoimaan. Eikä myö laitettu mitään aikatavoitteita, vaan tarkoitus oli saada hyvä harjoitus. Mitäpä väliä maratoonarille meneekö kisassa 3.59 tai vielä nopeemmin, vai kävelläänkö sitten 4.30:nen tuntumaan.
Kisa lähtee liikkeelle varsin säyseästi, eikä vauhti päätä huimaa. Eka kiekka 68 sekkaa ja mieleen jolahti: "jotta kohta pitänee meikän siirtyä vetämään". Onneksi just ennen rytminvaihdosta Jantunen kiihdyttää vauhtia sopimoilleen. Kyyti alkaa olla mulle passelia, ja toinen kiekka menee 64 sekkaan. Pikkaisen tuntuu jo juoksulle, mut yllättävän rennosti pystyn taaplaamaan peesissä. Toiseksi viimeisellä kerrallakin maalisuoralla tuntuu vielä OK meiningille. Mietin kyl tovin, jotta vetäsikö vimoisen kiekan kanttausvauhtia, vai yrittäisikö sittenkin pelkästään viime hetken kirillä. Yritän malttaa mieltäni, vaikka voimia tuntuisi olevan varastossa. Takasuoralla pitää suorastaan varoa etten tallaa piikkareilla Jantusen jaloille. Loppusuoralle tultaessa vielä maltan odottaa, ja kuin tilauksesta noin 60 m ennen maalia huomaan, että ykkösradalla on läskin maratoonarin mentävä aukko. Rytminvaihdos ja kiihdytys heittää meikät piikkipaikalle. Pikkuisen kirraan vauhtia ja kerkeen vilkaista ettei hätää enää. Maalissa ajassa 4.04.9x.
Maalissa pikavauhtia kamat niskaan, sitten verryttelyksi ensin vauhdikasta juoksua ja lopuksi keveetä lätystelyä. Kisa kesti reilun 4 minsaa, joten VITUN koomista on se, että tätäkin raporttia väänsin ainakin 14 minsaa -eli nyt VITUTTAA SAATANASTI.
Huomenissa olisi sitten 5000m, joka ei sitten suostu kulkemaan mulla pätkääkään...kuten ei koskaan jälkimmäinen kisa. Etukäteen voin jo sanoo: jotta voihan VITTU.
Kommentit