Aamulla olin taas hyvissä ajoin treenailemassa. Vedin kylläkin tosi keveetä 5km, joten sitähän ei oikein treeniksi voi kutsua. Iltamassa vedättelin Aholan rinteillä 3+VL15+3 ja ahdistus oli mahtava. Maitohapon kanssa ei nyt hirveen kovin oo läträilty, niin äkikseltään tuntui melkoisen ahdistavalta.

Yhdessä mäessä koirankävellyttäjä mummo onnistui rakkinsa kanssa melkein torpattua meikän maksimi-kanveesiin. Sykekäyrästä voitte arvailla, missä kohtaa tämä vekkuli tapahtuma sattui käymään.

Nyt jos saisin VITUTUSKÄYRÄN tähän printattua, niin SE kohta loistaisi HYVIN tarkkaan. Melkoista kirjoilua sekä sadattelua tapahtuma kyllä aiheutti -sen voin taata.

Ihan kuin noiden maitohappojen kanssa läträäminen näin alkuun liian kivaa olisi PERKELE. Seuraavan kerran kyl läträän taas parin kuukauden päästä HELVETTI.