Mistäpähän erikoisen kummallisista sattumuksista tänään kertoilisi?! Jospa kertailisin YLLÄTTÄEN vauhdikkaasta elämästäni juuri tämän päivän tapahtumat juurta jaksain jatustellen natustellen. Siinäpä onkin peruspertti-konttorirotalla vähäksi aikaa taasen vauhtia ja vaarallisia tilanteita enemmän kuin tarpeeksi PERKELE.

Aamulla tikkana ylös ja soljautin lyreksit jalkojen verhoksi, takin niskaan ja läksin mittaamaan tiestöä läiskyttelyn muodossa. Lenkin päälle suihkuttelut ja majoneesi-aamupala loistavalla ruokahalulla naamariin.

Rupesin suunnittelemaan päivän epistolaa, ja tällä kertaa oikeen istualtaan käsin. Eipähän mieleen jolahtanut sitten mitään järkevää tekemistä. Tottahan ruohot ovat kasvaneet ainakin SAATANAN pitkäksi, mut motivaatio ei ollut kasvanut lähellekkään samoihin mittoloihin.

Aikani ruohonleikkuria syrjäsilmällä kateltuani, VITUTUS kiipesi sinne suurimman mittaluokan huipulle ja arvelin; jotta eipähän tää ilman puimurointia ainakaan käy laskemaan, joten päätin uhrautua tähän psykofyysiseen hajotus-operaatioon. Lallattelin nurtsin sileeksi ja vähän yritin Jouko-Kullervon viimeisiä istutuksiakin tuhota.

Puimurointi-operaation jälkeen kello nakutti uhkaavasti päivän tärkeintä hetkeä kohden, elikkäs tarkoituksena oli verrytella radalle luukuttamaan vetoja Manu-miehen kanssa. Vedot tehtiin suurinpiirtein tavoitteiden mukaan ja verkkailin kotiin.

Viitasutena kävin suihkussa ja rupesin natustelemaan lounasta. Tällä kertaa vetelin majoneesia vallan pullo sotalla. Tän jälkeen oli ohjelmassa kiinteistövälittäjän vierailu, sillä tarkoitus olisi myydä tää torppa jollekkin PERSAUKISELLE. Katotaan nyt liikkuuko ostajat hyvin ja käyvätkö pyydykseen. Jos ei käy, niin sitten perustan tähän puljuun jonkimoisen korkean paikan jukujuku_seikkailu_labyrintti-maailman SAATANA.

Illan olen palautellut kuten parhaaksi olen nähnyt, eli napanöyhtää kaivellen ja nenänompparelleja neppaillen.