Viimeiset viikot on taottu korvaavilla sellaista 20 - 22h/vko tahtia. Mukavasti alkaa kroppa tähän joutavaan nujuamiseen sopeutua, eikä pääkään pistä IHAN niin kovin vastaan kuin loppukesästä. Negaatioitahan toki herättää tämä kuntosalille siirtyminen, releiden kasailu, kotimatka, releiden kuivamaan pistäminen sekä se, jotta pitää noita sisäliikuntakamppeita pestä huomattavasti tiukempaan tahtiin kuin juoksuvermeitä. Katsotaan nyt kuinka kauan tälläinen motivaatio jatkuu.

Jalkaa pitäsi lähtee näyttämään erikoislääkärille, jonka titteliä en tähän hätään muista, mut lekurihan hiän jokatapauksessa on. Hänen kanssa jo puhelimessa asiastani keskusteltiin, ja varmaahan on se, ettei ilman magneettikuvaa leikkaamaan ruveta. Vaihtoehdot olisivat seuraavat: odottaa noin 4kk terveyspoliklinikka jonossa ja näin ollen päästä ns kunnallisen kautta(halvalla),  tai toiseksi iskee 568 jevroo pätäkkää tiskiin ja päästä pikaisesti diagnoosiin. Tietysti jälkimmäinen vaihtoehto nopeutensa puolesta houkuttelisi. Lompakolla ohimoa ja akillesjännettä hierottuani, olen tainnut tästä pikaisesta houkutuksesta päässyt eroon.

Muuten elämä on soljunut raiteiltaan ihan normaaliin tapaan. Muun muassa olen viimeiset päivät pähkinyt, miten Suomen sosiaaliturva sekä tasa-arvo vaikuttaa naisten ulkonäköön. Meikäähän on ruvennut ottamaan tolkuttomasti kupoliin se, että naiset esim PeräBerberiassa eivät vastaa ulkonäöllisesti lähellekkään suhteellisen vaatimattomia vaatimuksiani. Olihan mulla aikoinaan idea perustaa kauneushoitola (ForrestG's BeautyHole), mut sehän on vain oireiden hoitoa, eikä puuttumista ongelman TODELLISIIN alkusyihin.

Totuushan on, että maissa joissa on heikko tai ei ole sosiaaliturvaa ollenkaan, naisten on pidettävä itsensä kondiksessa ja haluttavan näköisenä, jotta voivat turvata naimisiinmenolla oman sekä jälkikasvujensa (hyvän) toimeentulon. Tietysti sillä edellytyksellä, että pääsevät ns hyviin naimisiin. Yltiörumat sekä muutenkin lahnamaiset joutuvat tyytymään huonoihin naimakauppoihin, tai jäävät kokonaan lehdelle soittelemaan, ja tulevaisuuden näkymät ovat näin ollen kehnohkot. Tälläinen monivalintatilanne (haluatko hyvät vai huonot tulevaisuuden näkymät) pistää naiset ajattelemaan hieman ulkonäköään ja jopa tekemään jotain sen eteen.

Suomessa taasen ei millään oo mitään väliä, sillä työttömyyskorvaukset sekä sossu maksaa elämän jokatapauksessa, joten olipa tilanne mikä hyvänsä, niin antaa vain PERSEEN levitä. Eikä se ole meikäläisen näkövinkkelistä katsottuna kovinkaan houkutteleva vaihtoehto.

Seuraava projekti on ajaa Suomen sosiaaliturva alas, sekä naisten työllistymismahdollisuudet minimiin. Sen jälkeen alkaa PeräBerbeerillekkin löytyä riman ylittäviä naikkosia.