Kynnystä kirjoitteluun oon taas kasvattanut oikeen roppakaupalla. Vähän meinasi käydä hirvittämään tarinointi, ku ei oikeen mitään asian tynkääkään mielessä ole. Arvelin, että eipähän mulla ole 99,3% kirjoittelukerroista mitään asiaa ole ollut, joten eiköhän mennene sillä samalla SAATANAN paskanjauhanta-rutiinilla kuin edellisetkin postaukset.

Ruhossa on jonkinmoista flunssan jälkeistä jumitusta havaittavissa, eikä kirmaaminen mitenkään ÄLYTTÖMÄN hillittömiä riemunkiljahduksia aiheuta. Sinänsä tämä on hyvin omituista, sillä samanlaista kokovartalo-jumitusta en koskaan ennen ole saanut sisuksiini hommattua, mutta tulipahan tämäkin sitten kopastua. Muutamia kertoja Idoli R on tälläisistä kokemuksista yrittänyt valottaa. Olen yleensä asian ohittanut olankohautuksella ja lievänä liioitteluna, mutta uskottava se on, jotta tälläisiäkin tiloja on olemassa.

Meinasinhan korkata shamppanjapullon yhden aamulenkin päätteksi hokattuani, jotta ensimmäisen kerran pitkään aikaan lenkin keskivauhti meni alle viiden minsan. Tälläisillä fiiliksillä ollaan PeräBerberiassa tiestöä kynnetty, onneksi edistymistä on edes hieman tapahtunut.

Vielä en kummiskaan ole hirvinnyt kopasta VK-treenejä, vaan maksimissaan olen nykinyt sellaisia lyhkäisiä perusmättö-lenkuroita, tahi sitten retkeillyt kevyttä höntsää. Täydellisesti psyykeeni ei anna telakalle turauttaa PERKELE.

Tarvaselassien kehua retostelee omilla treeneillään ihan jatkuvalla syötöllä, joten meikäähän käynyt moinen elvistely VITUTTAMAAN. Aamulla ajattelin kostoksi lähtee veivaamaan retkeilyä Räikkölä-Ahola akselille, ja siinä kevyesti kilometrilöitä kasaan haalittuani mietiskelin, että pitänee vähän vielä jatkaa juostua matkaa vuoksenlenkkiä kierrellen. Kasailin VITTUILLESSANI kokoon 42km kevyttä löntystelyä aikaan 3:14. Sinäpähän miettii Tarvaselassie äärettömän kovassa treeni-iskussaan ollessaan, jotta kuinka kovaa harjoittelu sitten lopun viimein onkaan. Hänhän HCM:llä taisi samaa matkaa juostessaan kuluttaa tiukua ainakin 3:57.

Tästä innostuneena taidan sipasta GSM-langat timakaksi albiino-nandin suunnille ja retostella, että kestävyys täällä suunnalla on kuin pervitiini-päisellä kaukopartiomiehellä, teoriat hallussa kuin akatemiaprofessorilla, filosofiat hanskassa kuin Aristoteleella, päättelykyky loistaa kuin Sherlock Holmesilla, runosuoni sykkii tiuhempaan kuin William Shakespearella, puhumattakaan ulkonäöstä, joka viime näkemällä oli astetta laadukkampaa kuin Pittilän Bradillä parhaimpina aikoina, ja taidanpa lisäksi vielä retostella itseluottamuksella sekä itseriittoisuudellani; jotka ovat ikävä kyllä heikkouteni - nehän ovat vain kuin PeräBerberian FG:llä PERKELE.