Huomenna Hampuri kutsuu. Nyt ei todellakaan jaksa minkäänsortin ns ilotulitusta järjestää, siis tän tekstin puolesta. Muutenki taidan ruveta kirjoittamaan tulevaisuudessa vähän minimaalisemmin tänne(koska tää vituttaa -yllätys yllätys)

Kamiksen kanssa juttelin äsken ja taktiikka taitaa muodostua suurinpiirtein saman suuntaiseksi kuin Joutsenossa. Ihan heti startin jälkeen en ehkä lähden yhtä lujaa kuin viimeksi. Puolessavälin toivottavasti en oo hirveesti enempää kuin 2 minsaa jäljessä Joutsenon aikaa.

Viimeksihän en uskaltanut tankata yhtään. Nyt oon kummiski vähän yrittänyt tankkailla ja vatsa on ollut helvetin kipee. Luotan viimehetken burana-kuuriin, jotta se pitäsi vatsakivut sit siedettävällä tasolla. Voisinhan kaivaa idoli R:n kommetit syyskuulta ja ruveta kelaamaan juoksua varman päälle, mut eipä taida sopia mun luonteelle. Nimittäin PeräBerbeeriassa vedetään aina riskillä, isolla riskillä ja ainoastaan raastavalla-riskillä (raasto.com:n Z:taa lainatakseni). Kestää loppuun tai ei kestä. Joskus meikä SAATTAA kestää...PERKELE!!!

Tässäpä tämä...kuukauden blogi hiljaisuus alkaa(tai ainakin parin päivän).