Aamusella olin siinä puoli viiden kantissa mittaamassa tiestöä työmaan suunnalle. Parilla Jukolastakin tutulla sakkoringillä varustettuna sainkin mittariin 11,5km. Duunissa paiskin pakolliset tunnit kellokorttiin ja pummailin Tyyskältä kyydin himaan. Kotona pakkailin reppuni pinkeeksi salivarusteista ja läksin vähän rumaa ruhoani kurmoottamaan. Salilla meno oli luvalla sanoen aika väsynyttä, mut meikän vire ei yleensä olekkaan paras mahdollinen aamuvuoron jälkeen.

Kotiin saavuin sapuskoimaan ja nukahdin sohvalle puoliksi syödyn annoksen viereen. Neuvoa-antavien päikkäreiden jälkeen rupesin surffaamaan netissä aivan HULLUNRAIVOLLLA ja totta tosiaakin MIE surffasin. Vähän ennen iltalenkkiä hokasin, jotta keittiössähän on laatikollinen arnoldsin donitseja ja eihän meikäläisen selkäranka pitänyt, kuten arvata saattaa. Nakkasin kolme donitsia naamariin ja kurlasin ne alas puolellatoista litralla cokista. Voitaisiinko tätä satsia vaikka nimellä melkoinen JYTKY.

Nappasin sporttikuteet taas niskaan, ja läksin takomaan kohden Aholaan. Tälläkään kertaa ei voida urheilun riemusta saati nautinnollisuudesta puhua, edes samassa virkkeessä SAATANA. Aivan kuin kipeä akilles, PASKA kunto, flunssasta toipuminen ja lihaskipeys/kireys ei vielä olisi tarpeeksi, vaan niiden PERKELEEN donitsienkin piti vielä ensimmäiset 18km hyppiä, sekä painaa vattassa SAATANA. Syöntivaiheessa ne donitsit kyllä olivat ihan kivoja. Sitäkinhän mie oon tässä taas miettinyt, että ku MIE vaan en laihu....