Lunta puskee PeräBerberiaan, ja puskeepahan muuten melkoisella tohinalla. Sinänsä mua haittaisi lumentulo tässä korvaavia tehdessä sitten PÄTKÄN vertaa, mut scootterilla ajeleminen on SAATANAN tuskaista. Tollainen 3-5 km ajelumatka vastaa ihan keveesti kunnon verryttelyä, sillä yleensähän en työntämättä pääse määränpäähän; hikihän siinä roiskuu PERKELE. Onneksi scoden rakkine ei kummiskaan kulje 40km/h kovempaa, muutenhan mulla lähtisi ihan varmasti henki, sillä ei tuolla SAATANAN kapistuksella pysy pystyssä sitten millään. Sinänsä hengen lähtemättömyydestäkään voida vielä ihan varmaa olla --onhan vielä talvea jäljellä.

Aamusella kouhautin salille sekä veivailin 30min soutua kovalla teholla ja päälle 60min sisäsauvomista erittäin kovalla teholla. Tuntemukset ihan hanurista, mut niinhän ne yleensä kovemmissa runttauksissa puskee olemaan.

Ruvennut viime aikoina VITUTTAMAAN inehmoiden näkemykset omasta lahjakkuudesta versus meikäläisen vastaavaan. Monet kommentit ovat mallia: "hyvähän sun on harjoitella, kun tulosta tulee helposti. Toista se on tälläisillä lahjattomilla tapauksilla".

Joo-o, kyllähän meikäläisen on hyvä harjoitella näillä lahjoilla. Olenkin niin SAATANAN lahjakas ettei meikäläiseen koskaan edes koske, satu, ahdista enkä myöskään KOSKAAN hengästy harjoitellessani. Tänäänkin oli ruho niin freesi treenin jälkeen, että tekipä mieleni tehdä sama harjoitus toiseen kertaa, sillä eihän meillä lahjakkailla treenaaminen edes väsytä.

Monelle olen aikoinani yrittänyt rautalangasta vääntää asian todellisen laidan, mut viime aikona en ole jaksanut asiaan suuremmin edes puuttua. Onhan se kivaa olla lahjakas, ja ihan kaikessa urheilussa mihin rupean. PERKELE mitä PASKAA...

Pitää katsoa, mitähän keveetä treeniä illaksi keksii.