Eipähän tässä maailmaa sijoltaan nostella. Huomasin nimittäin, että harjoittelulla ja harjoittelulla on eronsa. Itsekseni tyrkkiessä en silleen pitänyt tarkkaa kirjaa kuinka kovilla, tahi matalilla tehoilla lykin menemään, ja sikäli liikaa rupesi ahdistamaan, niin raa'asti keventelin treenejä. Nytten taas pitää pikkaisen olla rasittunutkin, ja sehän meikäläisen pumpulimössö-ruholle tuntuu olevan älyttömän vastenmielistä.

Toissapäivänä lykkäsin ap 8km, ip 18km perusmättöä, eilen ap 8km sis kp ip 3km+10km rento+5km reipas+3km, tänään ap 10km ip 15km perusmättöä. Jokaiseen aamutreeniin olen tietty varannut ruskot messiin, koska nehän ovat ÄLYTTÖMÄN kivoja tyrkätä menemään. Toivottavasti voisi pikaisesti pidentää noita aamulenkkejä sinne 10-12km väliin, että pääsisin näistä hillitömistä läskivarannoista eroon PERKELE.

Katsellaanhan alkaisiko ruho oppia olemaan, vai mitenkähän tässä lopunviimein käykään; varsinainen jännitysnäytelmä tämäkin SAATANA.