Aamulla kävin verkkailemassa 8 km ja muutaman ruskon nappasin matkaan. Jalat tuntuivat ihan PASKALLE, eikä yleisfiilikset olleet keneltäkään voittajalta napatut

Päivän kuuhoilin normi askareita ja mielessä oli, jotta iltamassa töräytetään Inkerin kisoissa välipaloina 800m. Monesti tuli mieleen, että tässä ei oo mitään järkee, sillä reidet ja pohkeet tuntuivat kuin olisi soseeksi pesäpallomailalla hakattu.

Kello nasahti tarpeellisen lukeman tauluun ja meikä suuntasi Karhunmäen kentälle. Pepe2:nen oli suunnannut Vmaan suunnalta katsomaan ja fanittamaan tätä suurta urheilujuhlaa. Sanoinkin siinä verkkailun ohessa Pepe2:lle etten starttaisi, jos ei olisi tullut kattomaan mokomaa ihan PERKELEEN kaukaa.

Verryttelyt tuntui todella PERSEELLE, eikä aukaisutkaan helpottanut yhtään fiilistä. Aloitus litviikit tulevat muutaman minuutin myöhässä, mut kummiskin ihan inhimillisesti, jos vertaa edellisen 800m vastaaviin.

Startti tapahtuu ja lähdetään latomaan. Eka sata metriä yritän etsiä sopivaa rytmiä juoksuun ja tuntuu tosi jäykälle. 200m kohdalla oon viidennellä sijalla eikä juoksu aukea yhtään. Olkapäät ja hauikset alkaavat hapottamaan ihan VITUSTI, ja meikällä mieli meinaa mustua. Vähän ennen 400m alkaa SAIRAASSA mielessäni naurattamaan, sillä tunnen kuinka kielikin hapottaa. Tää on ihan SAATANAN mystistä -tuumaan. 400m tulee täyteen siinä 57s pinnoissa ja yritän raiskata ruhoani kovempaan vauhtiin -turhaan, nimittäin juoksuhan ei ole mitään herkkää.

Takasuoralla isken Määtän kantaan ja jossain 600m kohdilla ohitse. Pikkuisen rupeen ehtimään kirivaihdetta, mut eihän sitä TIETENKÄÄN löydy. Maalisuoralla väkisin runttaamalla vedän vielä yhden sijan ylöspäin, sijoittuen kisassa lopulta kolmanneksi. Loppuaika 1.57.71 täysin voimalla runnomalla. VITTUMAINEN kisa, PERSEESTÄ oleva herkkyys, mut onneksi PASKA olo jatkui kisan jälkeenkin.

http://www.imatranurheilijat.fi/yu/tulokset/Kisat2009/2009_Inkeritulokset.txt