Aamulla sihkuttelin fillarilla kuuden kantturoissa kotio kohti, ja kelihän oli melkosta raikas. Olin nimittäin yövuorossa JÄLLEEN duunissa. Yllättäen kummiskin sain unenpäästä melkoisen pikaisesti, vaikka kieltämättä pyörällä ajo virkisti hetkellisesti PERKELEESTI.

Heräsin hyvin levänneenä joskus 10-11 välissä, ja rupesin värkkäämään terveellistä aamiaista. Sen ku olin paiskonut naamariin, nii jostain kumman syystä sain aivan HELVETILLISEN motivaatiopiikin ruveta hommailemaan kaikennäköisiä kotihommia. Pesin jopa pyykkiä PERKELE. Tietty milloin vain halkojen teolta ja takan lämmitykseltä kerkesin. Mielestäni ku olin sopivasti hommia saanut pulkkaan, nii läksin viemään isän tietokonetta matkahuoltoon. Nää siirtymisethän meikä ajaa nykyisellään ihan periaatteellisista syistä pyörällä. Sellainen vähän reilu 10 km fillarointia tuli hoideltua hyötyliikuntana. Samalla reissulla kävin vähän shoppailemassa talvijuoksuun soveltuvia vaatteita. Ja rahaahan paloi taas ihan PERKELEESTI...

Kotiin päästyäni tempaisin sellaiset 3-4 tunnin päiväunet ja tulin viimeinkin järkiini SAATANA. Nimittäin sen verran korpesi toi aamullinen TURHANPÄIVÄINEN motivaatiopiikki, ja ennenkaikkea pyykinpesemiseen sortuminen. Aikani tätä kummaa motivaatiota pohdittua, hokasin ettei vissiin ei ole tarpeeksi tullut harrasteltua viimepäivinä liikuntaa, jos tollaisiin hommiin tulee sorruttua.

Tästä viisastuneena läksin tuhoamaan turhanpäiväistä innostusta maantielle, ja 20 km lenkuran heittelin sellaista 4.05 vauhtia. Tällä reseptillä ku jatkaa muutaman päivän, nii eiköhän ala mieli kirkastumaan ja mielestä pyyhkiytyy turhanpäiväiset pyykkäys/siivous innot PERKELE!!! Sikäli mikäli vielä uudestaan rupee pyykkäys kiinnostamaan, nii pistetäänpä vähän kovemmat tropit kehiin...