Tää päivä on ollut mun kohdalta aivan HANURISTA, joten postaanpa niin PERSEESTÄ olevan kirjoituksen, että jopa teitäkin maanmatoset rupee VITUTTAMAAN.

Aamusella heräilin jo ihmisten aikoihin, enkä lähtenyt edes juoksemaan, ku kerran jo täälläkin lesoilin pitäväni lepopäivän jossain vaiheessa. Heti kärkeen keittelin kaffetta sekä puuroo ja paistelin mikrossa kanamunia. Eipähän oikeen ruvennut edes nälättämään, vaikka melkoisen kurnee kattauksen sainkin väännettyä. Mun aineenvaihduntahan on yleensä melko horteessa, jos en pakollista aamulenkkiä käy heti herättyäni veivailee.

Virtaahan olisi ollut vaikka minkämoisiin urotekoihin, mut tyydyin vain netissä surfailuun ja uusien haasteiden etsimiseen. Hokasin nimittäin, että meikän uusi missio on jahdata itselleni sopivan ramakasti kisoja, jottei ruho vain pääse turhaa löysäilemään.

Saas nyt nähdä mitä kisoja lopulta ohjelmistoon löytyy. Ainakin kymppejä olisi asiallista käydä hölkyttelemässä, mut just niitähän ei meinaa mistään löytyä.

Aivan SAATANAN sama -lupaus pidetty eli tähän asti olen pystynyt taistelemaan lepopäivän merkeissä, sekä melkoisen PERSEESTÄ olevan postauksenkin sain kuin sainkin väännettyä(ei edes tehnyt tiukkaa).