Aamulla kävin uusinta mykoplasma-testeissä, menee noin viikko ennen kuin saavat tulokset viljeltyä sopimoilleen, näin ainakin mulle kävivät uhoamaan. Tuloksia odottelemme, eikä tässä vaiheessa harjoituskautta taida tuloksien saaminen olla ihan päivästä, tahi viikosta kiinni.

Mykoplasma-testien jälkeen kävin suihkussa, ja tällä kertaa tämä onnistui jo vanhasta tottumuksesta. Paljoa ei ollut leikkuuhaavasta tullut vuorokauden aikana kudosnestettä, ja olettaisin tämän olevan ihan hyvä juttu. Aamiaisen nakkasin naamariin ja lähdin kauppaan. Kaupassa suoriuduin jo asteen nopeemmin, ja kepukoilla kinkkaaminen sujuu hieman luontevammin kuin eilen tahi toissapäivänä. Loppupäivän olenkin maannut sohvalla jalka kohollaan maaten, ja välistä jäällä jännettä hoivaten.

Tässä olen pohtinut korvaaviin ryhtymistä, tai tarkemmin sanottuna en vielä ole mihinkään rupeamassa - ainakaan viikkoon. Mutta sitähän tässä oon pohtinut, jotta kuinka saan itseni motivoitua taasen soutamaan ja hinkkaamaan sisäsauvakävelintä. Nimittäin viime syksynä, talvena sekä keväänä vedin kyllä itseni, NIIN henkisesti FINAALIIN kyseisiin urheilumuotoihin, jotta ei PASKEMMASTA väliä.

Luotetaan siihen, jotta viikko lisää sohvalla nujuamista, ja kasetti on sen vertaa jumissa, että soutaminenkin menee ns vanhasta tottumuksesta. Ainakin sen tiedän, että nyt olisi pienehkö mahdollisuus päästä normaaliin juoksuharjoitteluun korvaavien jälkeen, kun talvellahan oli satavarmaa, jotta ilman leikkausta en koskaan pysty normaalisti juoksemaan. Siitä motivaatiota sitten ammentamaan PERKELE.