Joo en eilen viittinyt ruveta tilittämään kisasta enemmälti ku vitutti toi lonkkakipu niin saatanasti. Elikkäs tiistai aamuna kävin perinteiset verryttelyt juoksee ja lonkkahan oli melko kipee silloinki. Pojat tuli hakee mut siina 11.30 ja lähettiin kurnuuttamaan firman paskalla VW Caravellella kohti Jyväskylää. Meille tietty annettaan kisa matkoille se paskin mahdollinen auto. Ei ilmastointia eikä mitään muutakaan ylellisyyttä. Paitti jos katotaan ylellisyydeksi se ettei sitä romua tarttenna työntää tällä reissulla metriäkään.

Automatka meni siinä vaisuissa fiiliksissä. Poikia taisi jänskättää kisa hommelit. Mun mieltä raastoi lonkka niin paljon, ettei kehdannut ruveta verbaali-akrobatiaa tarjoilemaan. Tietty normaalit vittuilu/kuittailut kaikille: Kamis on vanha ja yksinkertainen, Rantsu on läski ja yksinkertainen, upseerit on perseestä ja yksinkertaisia, mitä pahaa mie oon tehnyt ku on rankastu tälläisestä matkaseurasta jne jne.

Nooh perillä sit vedin lämmittelyjä ja otin Rantsulta linimettiä lonkkaan. Mut eipä se edes lämmittänyt...outoo evästä, mistähän lie moista sekundaa ostanut. Kattelin siinä sit veteraani sarjojen Raastoo. Siellähän oli ihan komiaa meno Mustonen voitti ja Ise oli kakkonen 40 sarjassa, Kamis väänti kolmos sijan metusalemien sarjassa. Ise vielä veti kuin nuori orhi loppusuoralla. Mut Kamiksen vääntö oliki sit jo astetta raaempaa. Yritin kannustaa, jotta vetäsi edes mallin vuoksi loppukirin. Silmien asennosta vain näki jotta nyt painettaan ihan nappilaudassa. Silmät nimittäin pyörivät montuissaan ku hedelmäpelin kiekot.

Veteraani kisojen jälkeen oli sit meidän startin aika. Miehän olin juuri mainoskyltin takana mela kourassa, jotta heittäisin sinne kupillisen kuumaa, ku soittivat pilliin. Eihän siinä kerinnyt tippakaa tiristää. Siitä pitikin liueta parasta mahdollista vauhtia ns lähtöselvitykseen. Aikasa lappuja setvityäsä laittoivat meidät matkaan. Ekaksi oli noin 150 metriä nurmialustalla ja siitä stadionportista pihalle. Tässä kiihytyksessä jäin jo helvetin paljon jälkeen. Jalka ei yksin kertaisesti kestänyt repiä kunnon lähtökiihdytystä. Stadionportin kohdalla olin ehkä sijalla 25. No tasasesti yritin pitää vauhtia mitä jalka vain kesti ja sijoitukset nousivat pikkuhiljaa. Siinä sit kierrettiin 3 kiekkaa. Rata oli varsin hyvä. Sellaista hivuttavaa nousua ja laskua ja muutama terävä nousu. Nousuissa sain aina porukkaa kiinni, mut tää alamäki juoksu oli niin tappista että niissä meinasin jäädä. Ei pystynyt oikeen rullaamaan, ja alamäessä tärinä kävi todella pahasti jalkaan. Maaliin tulin sit sijalla 6. Eli en saanut sitä mitä lähdin hakemaan, mut jospa sit ens vuonna.

3000 ej oli sit keskiviikkona. Ja jätin sen suosiolla väliin. Olin kyllä kattomassa kyseistä kisaa. Oikein sydäntä raastoi ja vitutti katella muiden kirmaamista. Olisi itsellä haluttanut niin paljon olla mukana. Vaikka kilpailuissa tuntuu pahalle ja kipu on joskus lähes sietämätöntä, niin mieluummin olen radalla kuin katsomossa.

Eilisen päivän otin kokonaan levon kannalta. Tänään aamulla kävin vähän(13km) hissuttelemassa ja jalka kyl kestää  hidasta juoksua suht hyvin. Mut sit kovemmassa vauhdissa alkaa vaivaamaan ilkeästi. Illalla varmaan vedän vielä kevyttä hissuttelua lisää.

Tänään muuten oli ohjelmassa voimankäyttöö ja ammuntaa. Joten vähän pelotti, jos joutuu oikeen kunnolla vääntämään siellä koulutuksessa niin saattaa vaivat vaan pahentua, mut vedettiin ihan iisit treenit ja "mukavaa" oli. Vielä olisi muutamia juttuja joista voisi vielä sanasen kirjoittaa, mut en jaksa.

Lisäys: Ja kiitoksia henkisestä tuesta, mitä olette osoittaneet!! Kyllä vituttaa ja korpee ihan törkeesti, mut tää on vain harrastus. Pitää yrittää suhtautua, sen mukaan...vaikka kovasti tähän olen panostanutkin. Mulla on luottoo vielä omaan kroppaan sen verran, jotta uskon parantuvani HCM:ään ja varmasti Joutsenoon.