Tän päivän epistola on ollutkin ihan puhtaasti palautelua yövuorojen rasituksesta. Olenkin tänään nukkunut hyvinkin reilusti, eli yöllä 9-10 tuntia ja päivällä vielä reilut 2 tuntia. Nytte alkaisi kroppa olla taas normaalin oloinen ja tuntuinen.

Aamusella tempoilin 11 km kevyttä, höysteltynä muutamalla nopeushäröilyllä ja iltamassa käväsen vetämässä pikkaisen nopeemmin 15 km, mut vielä säästellen. Huomenissa olisi nimittäin kovempaa treeniä tarjolla ja saisi treenata 3 krt sikälimikäli viittii. Pakkoahan ei kuulemma ole, kaksikin käyntiä tiestöllä riittää. Saa nähdä miten ehtii, sillä kyllähän mie viitin treenata vaikka 5 krt, jos aikaa vaan piisaisi. Täähän on tätä meikäläisen "hektistä" elämää.

Toi Murphyn-laki koettelee meikän treenaamista ihan täysillä, siis ainakin säiden puolesta. Aina ku pitäsi tempoo kovempaa lenkkiä, niin pruukaa keli lauhtumaan ja tekee tiestöt melkoisen liukkaaksi kohvajää sohjo velliksi. On siinä niin nautinnollista tarpoo menemään PERKELE. Sitten kevyen lenkkien päivänä on pikkupakkasta, aurinkoista, täysin tyyntä ja oikeen hiekotettua tietä tarjolla. Eli nykyisin jo hyvätkin kelit on ruvenneet VITUTTAMAAN, ku sattuuvat AINA väärille päiville. Huomiseksi on luvattu taas lauhaa.STNA...