Unitauti sai tänä aamuna jatko-osan, sillä sipasin vajaata seittämän ylös ja melkein rupesin touhottamaan lenkille lähdön kanssa. Kaffetta natustelin ja tuumin; ettei nyt ihan näiltä jalansijoilta minnekkään jaksa käydä höntyilemään. Siispä päätinkin ruveta touhottamaan aamiaista, sainkin värkättyä ravitsevalla majoneesilla kyllästetyn kattauksen nenän alle. Napostelin hyvällä halulla koko satsin naamariin ja läksin toviksi levyttämään.

Tovi venyi yhdentoista PERSIISEEN, ja sitten pakotin itseni tiestölle. Nakuttelin kevyesti 25km ja sopiviin välilöihin taoin rivakoita ruskoja. Lenkin jälkeen olo oli hieman kuihtunut, sillä tietysti olin pakannut neljä kerrosta vaatetta liikaa päälleni.

Iltapäivä sujunee kaikenmoisen tankkauksen merkeissä PERKELE.