lauantai, 19. elokuu 2017

HCM:ltä ei yllätyksiä

Voisi kait sitä yrittää selitellä HCM:stä sitä sun tätä, mutta en vain jaksa - kerron sitten vaikka ylimenokaudella. Viksuinta tähän väliin todeta, jotta kroppa eikä psyyke ollut vielä valmis haasteeseen jonka heitin, mutta kokonaisuutena ajatellenhan, tässä ei mitään yllättävää tapahtunut.

Sen vertaa voin kertoa, että hengityksen puolesta hölkkävauhdilla kulki ihan mallikkaasti, eikä toi kipeä kantapääkään aiheuttanut ollenkaan häiriötä juoksuun.

Nyt on viikko palauteltu ja huollettu psyykettä kuin myös ruhoa. Nyt on aika tarttua asiaan ja varmistaa, että ruho on valmis lunastamaan uhoamiseni Vantaata ajatellen.

Työt hieman sotkee seuraavat pari päivää viimeisen harjoitteluperioidin aloitusta. Eipä kait sinällään haittaa, vaikka muutaman semisti kevennetyn päivän tähän vielä ottaakin. Kuitenkin tarkoitus on maanantaina palata täysimääräiseen harjoitusrytmiin.

 Nyt on suunnitelmana jättää turhanpäiväinen hölkkääminen vähemmälle, ja keskitytään seuraavat 7 viikkoa oleelliseen, eli nyt haetaan sellaista potkua juoksuun, että Vantaalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kulkea - tai mahdollisuus on toki olla kokonaan kulkematta. Tätä viimeisintä vaihtoehtoa en edes mieti.

tiistai, 8. elokuu 2017

Foliohattu

Jaksoin jopa kannettavan iskeä tulille, että käyn tänne päivittelemään tietoja. Yleensähän en jaksa kannettavaa avata, kuin sen tiimoilta sikäli täräytän kirjoitella ohjelmia puhtaaksi tiimille ja tämäkin tapahtuu normaalisti noin 3 viikon välein. Sunnuntaina taas kirjoittelin ohjelmat, mutta olin niin hapoilla siitä urakasta, etten sitten jaksanut ruveta täällä taivastelemaan.

Viime viikot on olleet suhteellisen PERSEESTÄ. Mietinkin, jotta jaksaako sitä ruveta ruikuttamaan, mutta koska olen niin hervoton RUIKUTTAJA, niin sama kait se on tännekkin täräyttää. 

Pari viikkoa sitten oltiin PA:n elikkäs Peten kanssa ratalla veivaamassa tulisia vetoja, kuten Kamis asiaa tykkää ilmaista. No meidän tapauksessa vedot eivät kovin tulisia ole olleet, mutta vetoja kuitenkin. Miehän nerouspäissäni lykkäsin jalkaan NB Hanzot kengiksi, elikkäs sellaiset keveähköt kilpatossut. Olen pyhästi joskus itselleni luvannut, etten ikinä radalla juokse kovempaa kuin vain piikkareissa, sillä 2009 Kalevan Kisoissa märällä Mondolla maratontossussa liukasellessa meinasi meikää käydä itkettämään.

Kuitenkin tämän pyhän lupaukseni menin rikkomaan, sillä viime aikoina en ole saanut piikkareilla juoksua rullaamaan mieleisellä tavalla. Johtuu HELVETIN isosta kuormasta jota kannan mukanani, sitä kutsutaan nimeltä (olen)läski, sekä liian heikosta lihaskunnosta, jota kansankielellä kutsutaan PASKAKUNTOISUUDEKSI.

Rupesin etsimään oikopolkua, elikkäs kikkakolmosta vauhtien löytymiseksi, joten kenkävalinta osui Hanzoon. Lopputulemmana oli se, että kyllähän kello hieman myötämielisempi yritykselleni saavuttaa muutama tulinen veto, mutta kantapää taas ei tykännyt siitä yhtään.

Treenatessa en tuntenut mitään normaalista poikkeavaa, mutta verryttelyjen jälkeen autolla kotiin päästyäni en voinut olla huomaamatta kanta-alueen kipua. Enhän vasemmalla jalalla ei meinannut pystyä astumaan. Seuraavalle päivälle oli inventoitu pitkä 36km, jonka jätin suosiolla väliin, sillä rappusien alas tuleminen oli melkoista taiteilua. Välittömästi aloitin kylmähoidon, Voltaren geelillä hölväämisen sekä tulehduskipulääkekuurin. Muutaman päivän jaksoin kuunnella kipuja, jonka jälkeen kävin hakee kortisoonipiikin. 

Nytpä tilanne on sen verran OK kantimissa, että olen juossut kevennetyllä ohjelmalla ja kantapää on siinä kunnossa, ettei juoksua sinänsä ole haitannut, kunhan on vain juossut ns tärkeät harjoitukset.

Alkujaan oli suunnitelmissa vetää suht kovalla kuormalla HCM:lle saakka ja sen jälkeen ruveta hiomaan ylä-aluetta kohti Vantaan maratonia. Nyt kuitenkin menen kisan kerrallaan, eli juoksen HCM:n ja sikäli epätervettä kipua tuntuu jalassa, niin keskeytän ilman suuria tunnontuskia. Mietin sen jälkeen rupeanko huilamaan metsästellen, vai vieläkö yritän saada koiven siihen kuntoon, että olisi mahdollisuuksia Vantaalla startata. Toinen vaihtoehto on, että juoksen pelkästään HCM:n ja sikäli kisan jälkeen jalka on niin kipeä, ettei mitään järkeä, niin siitä metsästyskausi ja lepo. Kolmas vaihtoehto on että jalka on riittävän OK kisan jälkeen, ja muokkaan järkevän ohjelman kohden Vantaata.

Näillä näkymin kuitenkin jalka on sillä tolalla, että yritän ainakin HCM:llä juosta, vielä viikko sitten olin valmis heittämään pyyhkeen kehään. Tavoite edelleen siellä 2.45 haminoissa, mutta katsoo miten kulkua on...

Tietysti nythän pääsee Kamismaisesti näädät nillittimään reteenkutkulleen, että "MINÄ OON AINA TIENNYT ETTEI TOSTA MITÄÄN TULE". Mua ei sinänsä VITTUAKAAN hetkauta moinen nillitys. Voin jo etukäteen sanoa, että tehkää itse paremmin ja nillittäkää sitten. Kuitenkin kaiken onnistuessaan kohdalleen, niin meidän tiimistä HCM:llä on 3 juoksijaa 15-20 sakissa ja lähtökohdat on siinä, että jokainen meistä on HELVETIN iljettävä totaalisen lahjaton läski.

Sitten ketä nillittäminen vähemmän kiinnostaa ja penkkiurheilu hieman enemmän, niin HCM:llä on mielenkiintoinen kilpailutilanne, kun pistätte ForrestGuuri HCM:n seura hakuun ja seuraatte miten kilpailu etenee Peten, Kannisen ja minun osalta. Ollaan kaikki suurinpiirtein samassa maratonin suorituskykykondiksessa. Kanninen ja minä ollaan ehkä pikkaisen paremmalla tolalla hapenotossa, mutta Petellä on raaka kestävyys tällä hetkellä huomattavasti kovempi, kuin muilla. Kannisen kuntoa ollaan pikkaisen paremmin herkistelty ennen kisaa ja Petellä taasen on herkistely ollut vähempää. Itse en oikeastaan ole omalla kohdalla pystynyt muuta tekemään, kuin toivomaan parasta ja luottamaan siihen, että kisassa pystyn olemaan:"niin raaka jätkä ittiäni kohtaan ja sukkuroin itteni hurmostilahan", eli puhtaasti vedän säkällä, tuurilla ja hyvällä onnella. Nytkin makaan sohvalla Kamismaisesti foliohattu päässä, ja odotan josko kosminensuperkompensaatio iskisi.

 

keskiviikko, 26. heinäkuu 2017

Punkkia

Hengissä ollaan ja elämä jatkuu samalla tavalla kuin viimeiset 2,5kk. Töissä hiimailen niin kuin listat sanoo, ja väliajat sämplään reeniä sen minkä ruho antaa periksi. Ainakin sen olen huomannut, että palautumiskyky on huomattavasti heikompi kuin ennen kolmen vuoden urheilutaukoa. Olisihan se PERKELEEN epäreilua itseä ja kaikkia kohtaan, jos ei olisi väliä onko treenannut vai ei, vaan aina kulkisi samalla tavalla.

Joskus herkällä hetkellä sitä käy itseään moittimaan, jotta olenpa säälitävä PASKA, kun ei ole tullut edellisenä syksynä/talvella rakennettua minkäälaista kuntoa ja edellytyksiä treenailla kovempaa, mutta turhaahan sitä käydä ruikuttamaan. Eihän se turhan jatustelu hyödytä yhtään mitään, ja tulipahan välistä nähtyä vähän toisenlaista elämääkin.

Eilen käytiin PA:n kanssa luukuttamassa vähän kovempaa Aholan suunnalla, ja molemmilla sattui vähän huonompi päivä kulkemisen suhteen. Itellä jalat oli hieman heikolla hapella ja PA:n vatsa leipoi kiinni n 10km:n kohdalla, vaikka alkuun näyttikin meno pelottavan vahvalle ja vauhti rennon letkeälle.

Enpä sitten tiedä miten vaikuttaa päällä oleva antibioottikuuri kulkemiseen. Punkin MULKEROHAN tarttui viikko sitten jalkaan kiinni, ja mullahan turposi koko jalkaterä sekä meni aivan helakan punaiseksi. Yleisen joukkohyperventiloimisen siivittämänä, pitihän mun käydä lääkäriltä käydä kuitattaamassa 3 viikon vahva kuuri päälle. Ihmettelinkin yks aamu kun rupesi tekee mieli kuunnella sex pistolsia ihan huimana, jotta mikähän viiraa. No tuntia myöhemmin asia selvisi, kun hokasin jotta punkki oli tarrannut pari päivää aikaisemmin varpaiden väliin.

Viikkokilometrejä en tarkemmin ole laskenut, mutta germiitin ohjelma on näytellyt viimeisille 7 päivälle sellaista 160-195km määriä riippuen viikonpäivästä. Ohjelmoinnissa nerokkaasti päätin tehdä PK1, PK2 ja kilpailuun valmistavan kauden samaan aikaan.

perjantai, 14. heinäkuu 2017

Reteenkutkulleen

Tulihan sitä käytyä Bulgariassa pyörähdettyä pari viikkoa. Eipä siellä oikeastaan mitään mainitsemisen arvoista sinänsä tapahtunut. HELVETIN kuumahan siellä oli ja aamulenkki pitikin ajoittaa klo 6-9 väliin ja illalla oli parempi lähtee jytkimään vasta 19 jälkeen.

Kilometrejä hieman siellä keräilin, ja tein sellaisen karvahattu ohjelman sinne, että aamulenkit vedän keveesti ja joka toinen päivä vedän iltalenkillä pikkaisen kovempaa. Kuitenkin pidin sen varani, että joka toinen näistä ns kovemmista oli aerobisen kynnyksen tuntumassa ja toinen oli yli. Nämäkin tein yleensä kiihtyvänä. 

Maha oli härön tuntuinen koko reissun ajan, mutta ei älyttömän kipeä, sehän varmaan tuolla itäblogissa reissatessa on vähintäänkin normaalia. Kotiin tultua sitten junttasi melkoisen kipeäksi vatsan eikä vieläkään ole kunnossa. No, mullahan on ollut HELVETISTI vatsaoirehdintaa joskus 2005-2008 välillä, joten en ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä tässä hommassa.

Viimeisinä päivinä yksi pihakoira meinasi haluta pureskella meikäläistä, kun juoksin sen reviirin ohitse, mutta eipä se kaksista naarmua kerennyt saada käteen aikaiseksi. Olin vissiinkin niin liukas hiestä, ettei hampaatkaan kerenneet upota. Yritinhän minä sitä rakkia hakata reteenkutkulleen, ja juuri olin virittämässä monotusta kohdalleen, kun omistaja hyöki väliin.

Mordorissa olen kerennyt lätkytellä nyt viikon ja katselin germiitin ohjelmasta, että kuitenkin liikuntaa on 194km viimeiseen 7 päivään, vaikka joukossa on lepopäiväkin, joten onhan tuota hieman ehtinyt ulkoilemaankin.

Tällä hetkellä en oikeastaan tee minkään erikoisen ohjelman mukaan, vaan katselen muutaman viikon eteenpäin jotta mitähän sitä olisi järkevää tehdä missäkin välissä, ja rusautan tehdä sikäli kroppa tuntuu hyvälle. Välistä sitten pomputan treenejä päivältä toiselle, että saisi kokonaisvaltaisesti kaikki sujumaan hyvin. Tätä on vaikea selittää, mutta saa nähdä toimiiko. Kuitenkin olen yrittänyt enemmän päästä orjallisesta suorittamisesta eroon ja annan enemmän liikkumavaraa ohjelmaan. Eikä mulla sinänsä ole tässä penniäkään kiinni tälle vuodelle, koska totuushan on se, että 3 vuoden juoksutaukoa ei kurota 3kk pikaohjelmalla kiinni mitenkään. Syksyllä sitten voi taas miettiä jaksaako talvella lenkutella, vai pitääkä talven taukoa ja aloitaa keväällä nollasta uudelleen.

perjantai, 30. kesäkuu 2017

#Jeesuksenryhtiliikemies

Kännykällä ajattelin muutaman sanan raapustaa.

Talvella hetken mielijohteesta varasin reissun Bulgariaan ja tarkoituksena oli viettää rantaelämää all inclusive meiningillä vimosen päälle.

Enpä PERKELE arvannut että meikäläiseen iskee #jeesuksenryhtiliike ja minusta tulisi varsinainen #jeesuksenryhtiliikemies. Olin melko varma, että en lähde ollenkaan nahkaani polttamaan Mustanmeren rannalle sillä treenit sujuu kotimaisemissa yleensä paremmin. Mutta ihan viime hetkellä sain motivaatiopiikin,ja pakkasin kamat ja hyppäsin jousille.

Onneksi olin hurmospäissäni vetänyt kohtuu napakasti tehollisesti treeniä, ja ajattelin ettei pahaa tekisi hieman keventää, sekä tehdä ihan perusharjoittelua tovi.

Sunny beach piti vaihtaa Panevon pikku kylään, että treeniolosuhteet olisi kohdallaan, ja eipä tota All inclusiveakaan ole näkynyt. Tätä se #jeesuksenryhtiliike tekee.

Muuten olisi ihan jeeez, mutta aamulenkille pitää lähteä 6-7 aikaan ja iltalenkkiä ei ennen 19 kannata suunnitella. Nytkin vituttaa 36 asteen lämpö...

IMG_5704.jpg

 

  • Olen ForrestG

    Täällä n.29-vuotias wannabe maratoonari kertoo elämänsä sekoiluista.

    Tarkemmin sanottuna, mie joskus tarinoin treenamisesta ja silloin tällöin vapaa-ajastani. Rehellisesti sanottuna, molemmat aiheet ovat PERSEESTÄ, mutta muutamat sairaan huumorintajun omaavat löytänevät surkuhupaisia piirteitä. Jos vielä jaksat jatkaa lukemista, niin LÄMPIMÄSTI suosittelen hoitoon hakeutumista!!

  • Lisäksi:

    Mikäli joku asia VITUTTAA tai NÄRÄSTÄÄ kutkulleen, niin voit vaikka avautua: forrestg78(fat)gmail.com

    Eläkä luulekkaan, että viittisin vastata joka kitinään SAATANA!!

    Lisäksi vielä ajatusten sekamelskaa Twitteristä:
    @ForrestGuuri
  • ForrestG:n Proteesilista

    - HCM ja HCR (molemmat ihan perseestä ja vieläpä saman järjestäjän kisoja, eikä näissä kisoissa myöskään ole reitti virallisesti mitattu PERKELE)
    - Mikkeli (ja kaikki savolaisten järjestämät urheilukisat)
    - Salmonella (Ebola-ravintolasta)
    - Pikkujoulut
    - Sonera (Kapitalistis-svedulainen)
    - Parturi Lime
    - Adidas (hiertää palleja, myös em. valmistajan kengät hiertää mun nyyttejä)

  • Juoksu-uran tavoite:

    HOLY MISSION

    Laittaa Kamis ja Manu-mies konttaamaan maraton alusta loppuun.


  • Stalkkerit

  • Luuseroinnit

    Keskeytykset:


    Joutsenossa 2006, 27 km kohdalla


    Hampuri 2007, 21 km kohdalla


    Tukholma 2008, 19 km kohdalla


    VITUN LUUSERI,


    mutta silti: